Cardiantin haastattelu 11.2.2011

Viisumakasiini / Jukka Väisänen: Mitkä ovat mukavimpia euroviisumuistojanne, jos ei tätä karsintaa lasketa mukaan?

Cardiant: Vuoden 1999 Cat catin voitto 🙂

Viisumakasiini / Jukka Väisänen: Miten kappaleenne Rapture In Time on syntynyt? Syntyikö ensin sävel vai sanat? Ja miten juuri Rapture in Time valikoitui kilpailukappaleeksi?

Cardiant: Kappale oli työpöydällä keväällä 2010 ja kun päätimme osallistua Euroviisukarsintoihin, aloimme työstää sitä valmiiksi. Ensin syntyi musiikki, sitten sanat.

Viisumakasiini / Jukka Väisänen: Miten Rapture in Time julkaistaan äänitteenä? Onko tulossa esimerkiksi
karaokeversiota?

Cardiant: Julkaisusta on paha sanoa mitään, sillä en tiedä päätyykö Rapture meidän kolmannelle levylle. Erillistä singlejulkaisua emme ole ajatellet tehdä. Biisihän on löydettävissä/kuunneltavisssa monessa paikkaa netissä.
Youtube, YLE areena jne.

Viisumakasiini / Jukka Väisänen: Säilyykö kappaleen nykyinen esityskieli Saksaan? Onko mahdollisesti
promootiota varten tulossa erikielisiä versioita?

Cardiant: Toivottavasti säilyy! 😀 Ei ainakaan tarkoituksella tehdä erikielisiä versioita.

Viisumakasiini / Jukka Väisänen: Miksi juuri Rapture In Time olisi paras Suomen euroviisuedustajaksi?

Cardiant: Se on menevä ja rokkaava kappale, jossa on tekemisen meininkiä.

Viisumakasiini / Jukka Väisänen: Kuinka muuten viisut näkyvät Cardiantin uralla eli kuuluuko esimerkiksi
keikoilla vanhoja viisuja?

Cardiant: Covereita soitamme muutoinkin kovin vähän Cardiantin keikoilla eikä myöskään vanhoja euroviisubiisejä

Viisumakasiini / Jukka Väisänen: Parasta onnea ja menestystä!

Cardiant: Kiitos paljon! Onnea tarvitaan 🙂

Milanan haastattelu 11.2.2011

Viisumakasiini / Jukka Väisänen: Mitkä ovat mukavimpia euroviisumuistojasi, jos ei tätä karsintaa lasketa mukaan?

Milana: No tietenkin se, kun Lordi voitti. Se tunne oli niin käsittämättömän hieno, että toivoin, että olisin itse ollut Ateenassa.

Viisumakasiini / Jukka Väisänen: Miten kappale on syntynyt? Syntyikö ensin sävel vai sanat? Ja miten juuri Sydämeni kaksi maata valikoitui kilpailukappaleeksi?

Milana: Ylen esitettyä kysymys, kiinnostaisiko minua, mietin n. 2-3 vkoa. Löysin ajatuksen, jota ehdotin säveltäjälle Juha Tikalle, että toivoisin yhdistää sekä slaavilaista että suomalaista musiikkityyliä. Sanoittajalle  Susanna Haavistolle esitin toiveen laulaa tunteesta sisälläni: mielenkiinto kahta kulttuuria kohtaan ja kaukokaipuusta omaa syntyperää kohtaan, unohtamatta faktaa, että se maa jossa on varttunut on aina tärkeä, eli laulu on varta vasten sävelletty ja sanoitettu minulle.

Viisumakasiini / Jukka Väisänen: Miten Sydämeni kaksi maata julkaistaan äänitteenä? Onko tulossa esimerkiksi karaokeversiota?

Milana:Toistaiseksi kappale on vain digitaalisena äänitteenä sekä suomenkielisinä että englanninkielisenä versiona. Kun teemme seuraavan albumin, tämä laulu on varmasti siinä.

Viisumakasiini / Jukka Väisänen: Säilyykö kappaleen nykyinen esityskieli Saksaan? Onko mahdollisesti promootiota varten tulossa erikielisiä versioita?

Milana: Ihana kysymys 🙂 Jos voittaisin esittäisimme laulun englanniksi – sillä haluaisin muiden kansojen ymmärtävän mistä laulussa lauletaan. Ollaan hassuteltu että parhaimmassa tapauksessa voisimme levyttää sen vielä kroatiaksi…

Viisumakasiini / Jukka Väisänen: Miksi juuri Sydämeni kaksi maata olisi paras Suomen euroviisuedustajaksi?.

Milana: Laulun sanoma on yleiseuroopalainen ja se tärkein… vaikka suomalaisten korvaan se saattaa kuulostaa erilaiselta, niin moneen muun kansan korvaan siinä olisi myös heille tuttuja sävelkulkuja. Lisäksi, Suomi ei ole aikaisemmin edustanut tämän tyyppisellä laululla, eli laulussa olisi jotain uutta.

Viisumakasiini / Jukka Väisänen: Olet levyttänyt vanhoja käännöseuroviisuja, kuten Tanssilaulun ja Jos itken, jos nauran. Onko odotettavissa muita käännöseuroviisuja tai esimerkiksi Kroatian karsinnan helmiä sinun tulkitsemanasi?

Milana: Olisipa ihana levyttää esim. Kroatian hienoimpia edustuslauluja… voi olla, voi olla, se jää nähtäväksi 🙂

Viisumakasiini / Jukka Väisänen: Parasta onnea ja menestystä!

Milana: Kiitos, jännä ilta tulossa.

Stala & So:n haastattelu 11.2.2011

Kysymyksiin ovat vastanneet Stala & Nick Stala & So:sta.

Viisumakasiini / Jukka Väisänen: Mitkä ovat mukavimpia euroviisumuistojanne, jos ei tätä karsintaa lasketa mukaan?

Stala & So: No kyllähän se Ateenan reissu 2006 oli niin huikea kokemus, ettei paremmasta väliä.

Viisumakasiini / Jukka Väisänen: Miten kappale on syntynyt? Syntyikö ensin sävel vai sanat? Ja miten juuri Pamela valikoitui kilpailukappaleeksi?

Stala & So: Kertosäkeistö oli jo valmiina, tosin eri sanoilla. Teimme kitaristi, Sami J.n, kanssa loput osat biisiin 15 minuutissa. Eli se tuli aika helposti.

Viisumakasiini / Jukka Väisänen: Miten Pamela julkaistaan äänitteenä? Onko tulossa esimerkiksi karaokeversiota?

Stala & So: 16.2. julkaistaan Stala & So. levy, missä Pamela on myös. Karaoke versio saattaa tulla myöhemmin, jos kysyntää riittää. Karaokeversio olisikin aika mielenkiintoinen, olisi hauska kuulla se jonkun paikalliskaraokekunkku Jarmon esittämänä lähikuppilassa. Se on yllättävän paha biisi vetää!

Viisumakasiini / Jukka Väisänen: Säilyykö kappaleen nykyinen esityskieli Saksaan? Onko mahdollisesti promootiota varten tulossa erikielisiä versioita?

Stala & So: Kyllä me se englanniksi lauletaan. Tosin sehän olisikin hauskaa, jos laulaisimme sen Saksassa suomeksi… 🙂 Saksa tietysti olisi hieno kieli laulaa, varsinkin tänä vuonna, voisi tulla myös hyvät pinnat saksankielisistä maista. Mutta valitettavasti se ei oikein taitu!

Viisumakasiini / Jukka Väisänen: Miksi juuri Pamela olisi paras Suomen euroviisuedustajaksi?

Stala & So: Se on räväkkä, iloinen ja jää mieleen soimaan. Aivan kuin euroviisuissa pitääkin. Viisuthan ovat suurta showta ja meidän esitys myös tukee tätä tosiasiaa!

Viisumakasiini / Jukka Väisänen: Oletteko ajatelleet tehdä omia versioita muista euroviisuista?

Stala & So: Ei ole tullut mieleen. Toistaiseksi pysytään omissa kappaleissa. Tosin Sata Salamaa voisi olla kova omana versiona.

Viisumakasiini / Jukka Väisänen: Parasta onnea ja menestystä!

Stala & So: Kiitos, toivottavasti esityksemme viihdyttää 🙂

1. Mitkä ovat mukavimpia euroviisumuistojanne, jos ei tätä karsintaa lasketa mukaan? No kyllähän se Ateenan reissu 2006 oli niin huikea kokemus, ettei paremmasta väliä. 2. Miten kappale on syntynyt? Syntyikö ensin sävel vai sanat? Ja miten juuri Pamela valikoitui kilpailukappaleeksi? Kertosäkeistö oli jo valmiina, tosin eri sanoilla. Teimme kitaristi, Sami J.n, kanssa loput osat biisiin 15 minuutissa. Eli se tuli aika helposti. 3. Miten Pamela julkaistaan äänitteenä? Onko tulossa esimerkiksi karaokeversiota? 16.2. julkaistaan Stala & So. levy, missä Pamela on myös. Karaoke versio saattaa tulla myöhemmin, jos kysyntää riittää. Karaokeversio olisikin aika mielenkiintoinen, olisi hauska kuulla se jonkun paikalliskaraokekunkku Jarmon esittämänä lähikuppilassa. Se on yllättävän paha biisi vetää!

4. Säilyykö kappaleen nykyinen esityskieli Saksaan? Onko mahdollisesti promootiota varten tulossa erikielisiä versioita? Kyllä me se englanniksi lauletaan. Tosin sehän olisikin hauskaa, jos laulaisimme sen Saksassa suomeksi… 🙂 Saksa tietysti olisi hieno kieli laulaa, varsinkin tänä vuonna, voisi tulla myös hyvät pinnat saksankielisistä maista. Mutta valitettavasti se ei oikein taitu!

5. Miksi juuri Pamela olisi paras Suomen euroviisuedustajaksi? Se on räväkkä, iloinen ja jää mieleen soimaan. Aivan kuin euroviisuissa pitääkin. Viisuthan ovat suurta showta ja meidän esitys myös tukee tätä tosiasiaa!

6. Oletteko ajatelleet tehdä omia versioita muista euroviisuista? Ei ole tullut mieleen. Toistaiseksi pysytään omissa kappaleissa. Tosin Sata Salamaa voisi olla kova omana versiona. 7. Parasta onnea ja menestystä! Kiitos, toivottavasti esityksemme viihdyttää 🙂

Marko Maunukselan haastattelu 11.2.2011

Viisumakasiini / Jukka Väisänen: Mitkä ovat mukavimpia euroviisumuistojasi, jos ei tätä karsintaa lasketa mukaan?

Marko Maunuksela: No tietty Lordin voitto! Ja lapsuudesta on jäänyt vahvasti mieleen Herreysien kappale ”Diggy loo Diggi lei”.

Viisumakasiini / Jukka Väisänen: Miten kappale on syntynyt? Syntyikö ensin sävel vai sanat? Ja miten juuri Synkän maan tango valikoitui kilpailukappaleeksi?

Marko Maunuksela: Täytyis kysyä kappaleen tekijältä Mika Toivaselta. Mika esitteli kappaleen minulle valmiina demona..

Kappale valikoitui useiden ehdokkaiden joukosta. ”Viisutiimini” kanssa mietittiin tuorelle tangokuninkaalle sopivaa lähestymistapaa euroviisuihin ja tässä kappaleessa palaset loksahtelivat paikalleen hyvin.. Ideana oli alusta alkaen koota taustalle myös vahva ”tangohenkinen” joukkue jonka rooli on hieman normaalia taustalaulajien roolia suurempi! Onnistuttiin tässä mielestäni varsin hyvin!

Viisumakasiini / Jukka Väisänen: Miten Synkän maan tango julkaistaan äänitteenä? Onko tulossa
esimerkiksi karaokeversiota?

Marko Maunuksela: Sinkkuna äänite on jo jaettu kertaalleen, tietääkseni Euroviisufinalistien kappaleet julkaistaan yhteisenä albumina. Karaokeversiosta ei ole tällä hetkellä tietoa!

Viisumakasiini / Jukka Väisänen: Säilyykö kappaleen nykyinen esityskieli Saksaan? Onko mahdollisesti
promootiota varten tulossa erikielisiä versioita?

Marko Maunuksela: Kappale tullaan esittämään loppuun saakka Suomen kielellä

Viisumakasiini / Jukka Väisänen: Miksi juuri Synkän maan tango olisi paras Suomen euroviisuedustajaksi?

Marko Maunuksela: Siinä on van sitä jotain 🙂 Mielestäni siinä on hyvin tarttuva melodia, Suomalaisuudesta kertova teksti ja vahva osaava tiimi! Hyvä kokonaisuus!

Viisumakasiini / Jukka Väisänen: Oletko ajatellut levyttää omia versioita tai käännösversioita muista
euroviisuista? Laulatko keikoillasi euroviisuja?

Marko Maunuksela: Eihän sitä koskaan tiedä.. jos osuu hyvä juttu kohdalle niin mikä ettei.. Tällä hetkellä ei ole euroviisukappaleita ohjelmistossa, mutta mikään ei estä etteikö joskus olisi…

Viisumakasiini / Jukka Väisänen: Parasta onnea ja menestystä!

Marko Maunuksela: Kiitos!

Saara Aallon haastattelu 11.2.2011

Viisumakasiini / Jukka Väisänen: Mitkä ovat mukavimpia euroviisumuistojasi, jos ei tätä karsintaa lasketa mukaan?

Saara Aalto: Voi näitä on monta.. Paljon on jännittäviä ja ihania muistoja vuoden 2004 karsinnoista, joissa olin laulamassa kokoonpanossa Heidi Kyrö & just. Olin silloin 16-vuotias ja se oli ensimmäinen esiintymiseni TV:ssä, joten olihan se kivaa! Tampereen finaali oli superhauska tapahtuma ja rakastin Teuvo Lomanin meille tekemiä vaatteita, niissä oli jotain niin japanipop-henkistä ja mä olen vähän tällainen japanihullu ;D
Ihania muistoja on myös vuodelta 2007, milloin kisat olivat Suomessa. Helsingissä oli niin paljon Euroviisutelttoja ja koko kaupunki oli niin aurinkoinen ja sekaisin.. tai sitten kaikki vaan näytti siltä, koska olin itse niin sekaisin onnesta! Osallistuin euroviisu-karaokekisaan, josta voitin liput Hartwall areenalle finaalin harjoituksiin, se oli hienoa! 😀

Viisumakasiini / Jukka Väisänen: Miten kappale on syntynyt? Syntyikö ensin sävel vai sanat? Ja miten juuri Blessed With Love valikoitui kilpailukappaleeksi?

Saara Aalto: Sävel ja sanat syntyivät aikalailla käsikädessä. Koko kappale valmistui kokonaan kahdessa päivässä viime kesänä, kun istuin koulussa yhden flyygelin äärellä.. viime kesänä olin erityisen onnellinen ja täynnä rakkautta, ja siitä tämä biisikin kertoo. Blessed with love valikoitui kilpailukappaleeksi sen takia, että se oli luonnostaankin 3 minuuttia pitkä ja sanoitukseltaan ja tyyliltään Euroviisuihin soveltuva. Lähetin avoimeen nettikisaan kyllä toisenkin kappaleen, mutta YLE:n raati valitsi tämän 🙂

Viisumakasiini / Jukka Väisänen: Miten Blessed With Love julkaistaan äänitteenä? Onko tulossa esimerkiksi karaokeversiota?

Saara Aalto: Blessed with Love julkaistaan digitaalisena singlenä, minkä voi itseasiassa ostaa iTunesista jo nyt! Muihin nettikauppoihin biisi ilmestyy lähiviikkoina.
Olen miettinyt karaokeversion julkaisemista! Jos itse singelä myydään hyvin ja ihmisiä kiinnostaa, niin pistetään ihmeessä karaoketaustat myyntiin! 🙂

Viisumakasiini / Jukka Väisänen: Säilyykö kappaleen nykyinen esityskieli Saksaan? Onko mahdollisesti promootiota varten tulossa erikielisiä versioita?

Saara Aalto: Kappaleen kielenä pysyy englanti! Tosin toki voisin laulaa sitä tarpeen mukaan muillakin Euroopassa puhutuilla kielillä, jos joku kääntäisi sen ;D Ja japaniksi myös mielellään, jos sinne suuntaan lähdetään markkinoimaan 😉

Viisumakasiini / Jukka Väisänen: Miksi juuri Blessed With Love olisi paras Suomen euroviisuedustajaksi?

Saara Aalto: Siinä on tärkeä sanoma, jota jokainen voi soveltaa omalle kohdalleen. Mikä olisi tärkeämpää kuin rakkaus ja sen todellinen löytäminen. Vahvuutena on myös hyvin laulettu live-esitys ja se, että kappale poikkeaa perinteisistä Euroviisukappaleista, siinä on kuulemma jotain raikasta 🙂

Viisumakasiini / Jukka Väisänen: Oletko ajatellut tehdä omia versioita muista euroviisuista?

Saara Aalto: Keikoilla tulee esitettyä kaikenlaista, joten voisin todellakin tehdä! Bilekeikoilla laulan aina Sata Salamaa ja Waterloota. Olen laulanut keikoilla myös Serbian ”Molitva” voittokappaletta ja mm. erästä Norjan edustuskappaletta ”I’m not aftraid to move on”.

Viisumakasiini / Jukka Väisänen: Parasta onnea ja menestystä!

Saara Aalto: Kiitos Jukka ja kaikki lukijat ❤

Father McKenzien haastattelu 11.2.2011

Viisumakasiini / Jukka Väisänen: Mitkä ovat mukavimpia euroviisumuistojanne, jos ei tätä karsintaa lasketa mukaan?

Father McKenzie: (Tobias) Minulla on joitakin ystäviä, jotka ovat pärjänneet hyvin euroviisukarsinnoissa, muun muassa Nina Lassander ja Geir Rönning. Ne ovat minulle kaikista mukavimpia muistoja. (Simon, Emil) Waterloo on meille, vaikka emme olleet syntyneet silloin. 😀

Viisumakasiini / Jukka Väisänen: Miten kappale on syntynyt? Syntyikö ensin sävel vai sanat? Ja miten juuri Good Enough valikoitui kilpailukappaleeksi?

Father McKenzie: (Tobias) Se olin minä, joka istui pianon ääreen yhtenä iltana ja kirjoitti laulun. Ensiksi tuli syntikkariffi ja sitten säkeistö. Minulla on tapana yrittää tehdä sanoitus ja musiikki samanaikaisesti parhaalla mahdollisella tavalla. (Jochum) Kun kuulimme Good Enoughin ensimmäistä kertaa, olimme kaikki sitä mieltä, että se sopisi täydellisesti Euroviisuihin.

Viisumakasiini / Jukka Väisänen: Miten Good Enough julkaistaan äänitteenä? Onko tulossa esimerkiksi karaokeversiota?

Father McKenzie: Good Enough on Spotifyssa, iTunesissa ja Amazon.comissa. Haha, toivottavasti sitä lauletaan karaokebaareissa ympäri Suomen lähitulevaisuudessa.

Viisumakasiini / Jukka Väisänen: Säilyykö kappaleen nykyinen esityskieli Saksaan? Onko mahdollisesti promootiota varten tulossa erikielisiä versioita?

Father McKenzie: Kappale on englanniksi sekä Suomessa että Saksassa.

Viisumakasiini / Jukka Väisänen: Miksi juuri Good Enough olisi paras Suomen euroviisuedustajaksi?

Father McKenzie: Se on postiivinen hyvänolon kappale kansainvälisellä saundilla, joka taatusti erottuu Saksassa. Kukaan ei ole tehnyt mitään vastaavaa euroviisujen historiassa. Ei ole epäilystäkään, etteikö Good Enough pärjäisi Düsseldorfissa.

Viisumakasiini / Jukka Väisänen: Oletteko ajatelleet tehdä omia versioita muista euroviisuista?

Father McKenzie: Meillä ei ole tällaisia suunnitelmia tällä hetkellä. (Tobias) Mielestäni Milana Misicin kappaleessa on kaunein kertosäe, joten ehkä se. 🙂

Viisumakasiini / Jukka Väisänen: Parasta onnea ja menestystä!

Father McKenzie: KIITOS!

Paradise Oskarin haastattelu 11.2.2011

Viisumakasiini / Jukka Väisänen: Mitkä ovat mukavimpia euroviisumuistojasi, jos ei tätä karsintaa lasketa mukaan?

Paradise Oskar: Mukavin muisto on varmaan kun Lordi voitti, se oli mahtavaa.

Viisumakasiini / Jukka Väisänen: Miten kappale on syntynyt? Syntyikö ensin sävel vai sanat? Ja miten juuri Da da dam valikoitui kilpailukappaleeksi?

Paradise Oskar: Ensin syntyi pieni melodiapätkä ja sen ympärille kirjoitin sanat. Ajattelin että Da da dam olisi raikas euroviisu-kappale, joka toisi jotain uutta kilpailuun.

Viisumakasiini / Jukka Väisänen: Miten Da da dam julkaistaan äänitteenä? Onko tulossa esimerkiksi karaokeversiota?

Paradise Oskar: Minulla ei ole levy-yhtiötä tai ketään joka voisi kustantaa levyn tekemisen tässä vaiheessa, niin en vielä tiedä äänitteen julkaisemisesta. Ainakin se tulee löytymään netistä.

Viisumakasiini / Jukka Väisänen: Säilyykö kappaleen nykyinen esityskieli Saksaan? Onko mahdollisesti promootiota varten tulossa erikielisiä versioita?

Paradise Oskar: Esityskieli tulee olemaan englanti enkä ole suunitellut mitään muita versioita kappaleesta.

Viisumakasiini / Jukka Väisänen: Miksi juuri Da da dam olisi paras Suomen euroviisuedustajaksi?

Paradise Oskar: Da da dam olisi hyvä edustaja sillä se on persoonallinen ja erilainen kuin muut viisukappaleet. Kappaleessa on kiinnostavat sanat ja hyvä melodia, eikä se tarvitse mitään showta toimiakseen.

Viisumakasiini / Jukka Väisänen: Oletko ajatellut tehdä omia versioita muista euroviisuista?

Paradise Oskar: En ole anakaan miettinyt asiaa. Laulan mieluiten omia kappaleitani.

Viisumakasiini / Jukka Väisänen: Parasta onnea ja menestystä!

Paradise Oskar: Kiitos paljon!

Tohlopin alkukarsinta 28.1.2011

Taas on tullut aika arviointien. Tänään myös paljastunee villin kortin finaaliin saava esitys.

Eveliina Määttä ”Dancing in the Dark”

Eveliinalla on ihan mukava lauluääni. Hiukan 1990-luvun teknovaikutteita kerännyt popkappale ei kuitenkaan välttämättä avaudu kaikille, mutta mieleenpainuvalla lavaesiintymisellä on mahdollista päästä ihan Suomen finaaliin asti. Tämä kuitenkin vaatii hyvää työtä.

Sami Hintsanen ”Täältä maailmaan”

Monen euroviisufanin antisuosikki on vahva balladi. Sanoma on selvä, eikä liene suuri ihme, että kappaleesta assosioituu viime vuonna Suomen karsinnassa ollut Antti Kleemolan ”Sun puolella”. Kappale nimittäin on Antti Kleemolan tekemä. Tämän näkyminen Suomen finaalissa on mahdollista ja artistina Sami Hintsanen on kovin suosittu – Tartu mikkiin -juontojensa vuoksi ainakin.

Tommi Soidinmäki “Seis!”

Vahvaääninen Tommi Soidinmäki ei esitä tangoa, vaan pikemminkin hyvin viisudiskoon uppoavan popviisun. Sanoissa on merkittävää ja pohdittavaa ajatusta maailman ankaruudesta. Tämä on yksi potentiaalisimpia Suomen finaaliin menijöitä, eikä olisi maailman suurin ihme, jos tämän kappaleen englanninkielinen versio kuultaisiin Düsseldorfissa.

Saara Aalto “Blessed with Love”

Talentin kautta tunnettavuutta saavuttanut Saara Aalto päätyi alkukarsintoihin nettiäänestyksen kautta. Vahvalle balladille on keskusteluissa löytynyt paljon ystäviä. Tässä kappaleessa on jotakin elokuvasävelmämäistä. Kappale saattaa hyvinkin päästä Turun Caribiaan kilpailemaan edustuspaikasta. 

Stala & So. ”Pamela”

Viimeisenä esiintyvä Stala & So. on tavallaan vanha tuttu viisuissa. Stala on nimittäin Lordin entinen jäsen Kita. Glamrockia edustava kappale erottuu jo tyylillään illan ja koko vuoden tarjonnasta. Lavaesiintyminen ja laulutaito ovat ne tekijät, jotka ratkaisevat tämän jatkoonpääsyn, joka tosin on todennäköinen.

Tohlopin alkukarsinta 21.1.2011

Toinen alkukarsinta tulee olemaan mielenkiintoinen. Mukana on erilaisia artisteja, joilla kaikilla on oma tyylinsä. Viisumakasiini kuvailee kappaleita ja arvioi jatkoonpääsymahdollisuuksia tavalliseen tapaan.

Soma Manuchar ”Strong”

Artisti Soma on eksoottinen. Hän on tullut tutuksi jonkinlaisena Gay Pride -artistina vuonna 2010. Kappale on euroviisudiskoon erittäin sopiva diskopopviisu, mutta sen erottuminen muista (mahdollisista diskoviisuista Düsseldorfissa) vaatii vahvaa lavaesiintymistä.

Paradise Oskar ”Da Da Dam”

Karsintakisaan lähteneenä ja suoraan kutsuartistiksi päässeenä Paradise Oskar on päätynyt myös vedonlyöntien yhdeksi ennakkosuosikiksi. Etuna tällä nuorella pojalla ovat rauhallisuus ja pelkistetty balladikappale. Tälle voi kuvitella finaalipaikkaa Turkuun vaivatta.

Jimi Constantine “Party to Party”

Jos äskeinen oli yksi ennakkosuosikeista, niin tämä juhlinta-aiheinen kappale on vedonlyönneissä matalimmilla kertoimilla ja siten suurin voittajasuosikki. Entinen taiteilijanimi Jimi Pääkallo sanoo vielä enemmän verrattuna nykyiseen nimeen. Tämä voi olla hitti tai huti – molemmat ovat mahdollisia tälle diskopopille.

Milana Misic “Sydämeni kaksi maata”

Kun ajatellaan sanaa euroviisu, voi monille assosioitua eurooppalaiset kulttuurit ja persoonallisuus – ja sitä tässä iskelmällisessä kappaleessa tuleekin esille. Milana on Suomen ensimmäisen euroviisuedustajan Laila Kinnusen ja kroatialaisen Miso Misicin tytär. Kappale ei ole vedonlyöntien kärjessä, mutta eipä Kuunkuiskaajatkaan viime vuonna olleet – ja tämä voi hyvinkin tehdä saman tempun.

Father McKenzie ”Good Enough”

Tämä pääosin ruotsalainen yhtye pääsi läpi nettikarsinnasta. Introssa on jotakin samaa kuin Beatlesin Imaginessa ja kappaleesta voi kuulla myös MTV:n (siis suomalaisen kanavan) 80-90 -lukujen vaihteen taustakanavamusiikkia muistuttavaa pätkää. Menestystä voi tulla, vaikka silloin olisikin kyseessä ehkä jonkin sortin musta hevonen.

Tohlopin alkukarsinta 14.1.2011

On tullut taas aika Suomen euroviisukarsintojen. Nyt kolmen viikon välein on alkukarsinnat, joissa viidestä kilpailukappaleesta selviytyy kolme Turun finaaliin, jossa valitaan Suomen euroviisuedustaja Saksan Düsseldorfiin. Viisumakasiini ei tänäkään vuotena valitettavasti ole alkukarsinnoissa mukana, mutta viimevuotiseen tapaan sivusto seuraa kisoja.

Seuraavaksi on arviointia ensimmäisen alkukarsinnan tarjonnasta.

Automatic Eye ”I’m Not the One Who’s Sorry”

Rockhenkinen popkappale aloittaa tämän vuoden tarjonnan. Reipashenkinen kappale on selkeästi nuorisolle suunnattu ja mieleenpainuvalla kertosäkeellä on helppo ponnistaa finaaliin.

Marko Maunuksela ”Synkän maan tango”

Nimestään huolimatta tämä ei ole ainakaan klassinen tango. Tämä on tämän vuoden mahdollisesti ainoa euroviisufanien kielipuolueen (= kansalliskielten kannattajat) suosikki, sillä muut suomeksi alkukarsinnoissa laulavat (Sami Hintsasta lukuun ottamatta) ovat ilmaisseet vaihtavansa kielen englanniksi, jos päätyvät Saksaan. Vaikka Marko Maunukselalla on laaja kannattajakunta, ei tämän finaalipaikka ole ehkä niin varma kun edellisen.

Johanna Iivanainen “Luojani mun”

Lieneekö Suomen karsinnassa mukana ensimmäistä kertaa hengellissävyinen kappale? Musiikillisesti tässä on havaittavissa niin gospelia, folkia kuin kantriakin. Tämä voi tehdä ihan mitä vain, päästä finaaliin ja voittaa tai sitten jäädä alkukarsintaan.

Jonna “Puppets”

Mielenkiintoinen popkappale, jossa kosketinsoittimet kohtaavat jotakin tutunoloista. Lavaesiintymisellä voi saavuttaa paljon, mutta ennakkoon tämä ei ole yleisesti suurimpia suosikkeja. Mahdollisuus on tälläkin ja tällä voi olla piilofanikuntansa.

Cardiant ”Rapture in Time”

Suomi on hevikansaa ja hevillä ei hävitä, näin on useampi sanonutkin. Tyylipuhdasta viisuheviä tämä on, eikä tämä varmastikaan kalpene. Tämä menee luultavasti kevyesti jatkoon, mutta Suomen finaalissa tulos voi olla mitä vain.